2000-luvun alkupuolella nilsiäläisen Jouko Liinamaan puhelin soi keskellä yötä. Soittaja oli venäläinen mies, joka majoittui seurueineen Liinamaan mökissä Nilsiän Tahkolla.

Lomalaiset olivat eksyneet maasturilla ja jääneet kiinni hiihtoladulle. Liinamaa ajoi omalla autollaan paikalle ja vinssasi turistien auton irti hiihtoladulta. Palkkioksi käteen annettiin tuhat euroa.

Lomakeskus Tahkolla puhuttiin tuolloin Venäjän superrikkaista, joilla rahaa oli kuin roskaa.

Turisteja itänaapurista alkoi tulla Tahkolle 1990-luvulla. Turistit ihastuivat paikkaan ja ostivat mökkejä ja maatiloja. Paikallisten asukkaiden muistikuvien perusteella esimerkiksi parin miljoonan markan arvoinen tila myytiin venäläisille 10–20 miljoonalla markalla.

– Ihmisten oville saatettiin koputtaa ja sanoa, että haluttaisiin ostaa tämä paikka, Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkanen muistelee.

Venäläisten mökki- ja tonttikaupat vääristivät Tahkon alueen hintoja. Alueen normaaliin hintatasoon nähden hinnat kaksinkertaistuivat.

Korkeat hinnat olivat myös haitaksi alueen kehittämiselle. Esimerkiksi mökin rakentaminen tai yritystoiminnan laajentaminen saattoi mennä jäihin, koska tonttihinnat olivat liian korkeita paikallisille asukkaille.

Rahaa muovipussissa

2000-luvun alkupuolella rahakääröineen tilausjunilla Tahkolle matkanneet venäläiset saattoivat ostaa omaksi moottorikelkan ja jättää sen mökille, jos vuokrakelkkoja ei ollut tarjolla. Safareilla turistit käyvät edelleen, mutta kelkkakauppojen ja tippien määrä on tippunut huomattavasti.

Lisäksi rahaa käytettiin myös muun muassa yksityisiin taikuriesityksiiin, intialaiseen päähierontaan tai lomakissaan, joka vuokrattiin silitettäväksi.

Nyt turistit kaupassa ostamassa multaperunaa.

JOUKO LIINAMAA

Luksustuotteet kuten esimerkiksi kalliit urheiluvaatteet menivät helposti kaupaksi ja rahaa pystyi tienaamaan yllättävistä tilanteista, kuten autojen penkasta vinssaamisesta.

Yksi ihminen saattoi ravintolassa tilata itselleen koko ruokalistallisen annoksia maistelevaksi. Mökeille pystyi tilaamaan myös aidon italialaisen kokin ruokaa laittamaan.

Yksityiskoneiden lentäjät olivat passissa hotellilla siltä varalta, että turistit halusivatkin vaihtaa maisemaa. Paikalliset muistelevat myös nähneensä rahaa kannettavan muovipusseissa.

Nykyisin yleinen tuntuma on, että venäläiset ovat vähentäneet ravintolapalveluiden käyttämistä – yksityiskoneista puhumattakaan.

– Nyt turistit käyvät kaupassa ostamassa multaperunaa ja tekevät itse ruokansa, Jouko Liinamaa sanoo.

Nyt säästetään

Matkailuyrittäjä Jouko Liinamaa kertoo, että vuosi 2008 oli viimeinen niin sanottu hullu vuosi Tahkolla. Superrikkaat vaihtoivat maisemaa ja tilalle tuli venäläinen keskiluokka. He viipyvät Tahkolla vähemmän aikaa eivätkä käytä palveluita samaan tahtiin kuin vauras väki.

Vuodenvaihteessa 2004–2005 venäläisturistit ostivat Tahkolta 17 000 majoitusvuorokautta. Koko viime vuonna määrä oli noin 12 000 hotelliyöpymistä. Määrä on kasvussa, mutta itänaapurin raharutkat vuodet ovat takana.

Noin runsas kymmenen prosenttia Tahkon kaikista matkailijoista on ulkomaalaisia. Suurin osa heistä on venäläisiä.

Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkanen sanoo, että mitä kauemmin matkailijat viipyvät Tahkolla, sitä enemmän he käyttävät kohteessa rahaa. Tyypillinen asiakas on nykyisin muutaman yön vieras.

Vaikka asiakkaat eivät enää kylve rahassa, käsillä olevasta kaudesta povataan hyvää.

– Rinteissä joulukuu oli parempi kuin edellisvuonna. Tammikuu oli todella hyvä, Markkanen arvioi.